Mitin mutkikas matka Suomeen

  • syyskuuta 24, 2018
  • By Sotatanssin fretit
  • 0 Comments

Perjantaina 7. syskuuta heräsin ihan liian aikasin ja suuntasin unihiekat vielä silmissä kohti Turun satamaa ja takaisin tulin kotvan kuluttua vilttejä täynnä olevan kuljetuskopan kanssa. Koppa oli itseasiassa niin kevyt, että luulin sen olevan ens alkuun tyhjä fleeejä lukuunottamatta, mutta kyllä sieltä löyty ruskea nenä ja valkoset sukat kunhan sain kotona luukun auki ja rättejä eestä pois. Niin että mikä ruskea nenä ja mitkä valkoset sukat?

Pari kuukautta takaperin huomasin yhden hollantilaisen frettikasvattajan facebookissa julkaisun, jossa etsittiin koteja jalostuksesta poistuville freteille. Siinä on monenmoista eläintä tarjolla, ja kahdesta laitoin kyselyä. Taustatukinnan jälkeen totesin toisen olevan varsin potentiaalinen jalostuseläin ja aika pian sovittiin pienen, 3-vuotiaan sukallisen suklaanaaraan muutosta Suomeen ja meidän frettilään jalostuskäyttöön. Oman mausteensa tähän soppaan toi uuden tyypin saaminen Amsterdamin lieppeiltä Turkuun, mutta melko monen mutkan kautta sekin asia hoitu, vaikka välillä meinas kyllä usko loppua :D Tarkoitus ois teettää Himalayalla vielä yksi pentue ja siirtää se sen jälkeen hyvin ansaitulle eläkkeelle. 

Himalaya ekaa päivää Suomessa

Tyyppi on majaillut meillä reippaat kaksi viikkoa ja täytyy sanoa, että ottaen huomioon sen iän, aiemman elinympäristön ja tänä vuonna aiemmin hoidetun pentueen, on asiat menneet paremmin kuin hyvin. Himmy ei tuonu mukanaan mitään vatsa- tai muita pöpöjä, eikä sekään saanut tartuntoja muulta porukalta, se on tähän mennessä syöny kaikkea mitä on kuppiin pistetty, eikä kynsienleikkaaminenkaan ollu temppu eikä mikään. Ja mikä kaikkein parasta, niin vaikka se on kasvattajallaan asunu yksin (omia pikkupentuja lukuunottamatta) nämä ensimmäiset kolme vuotta, nii kuten alemmasta kuvasta näkyy, on se alkanu kaveeraamaan etenki Oton kanssa. 

Kaverin vieressä on hyvä olla
Meille ei kuitenkaan mahu tänne Nummeen määräänsä enempää frettejä, puhumattakaan siitä, että mulla on vain rajallinen määrä tunteja vuorokaudessa, joten Himalayalle on ollu alusta asti etsinnässä sijoitus-/eläkekoti. Tottakai olin varautunu siihen, ettei vanhempi sirorakenteinen fretti herätä samanlaista kiinnostusta, mitä pienet ja söpöt pörröset pennut, ja että se saattais hyvän kodin puuttuessa jäädä kuitenkin tänne meille, mutta on ollu ilo huomata, että potentiaalisia kyselijöitä on ollu useampia ja yhteen kotiin, jossa olisi kokemusta ja kaveriki jo valmiina, mennään yhdessä tutustumaan nyt loppuviikosta. 

You Might Also Like

0 kommenttia